Nopeampi tuotto on isompi tuotto – Tiedolla johtaminen – Faktat pöytään
Voiko hyvällä tietojohtamisella ja nopeilla strategian suuntaisilla toimenpiteillä saada nk. pikavoittoja? – Mielestäni voi. – Itsestään selvä toteamus? No toki.Kun investoinnin tuotto saadaan kotiin ennemmin kuin myöhemmin, saadaan parempi tuotto ja hyöty. – Eikö tunnu selvältä? – Kuin konsultin suusta, leikillisesti ilmaisten.
Asiat eivät kuitenkaan ole päivittäisessä päätöksenteossa useinkaan niin selviä kuin tällaiset irralliset totuudet ovat.
Tässä käsittelen tiedon hallintaan, tietoon ja tietojärjestelmiin investointia, en muita investointeja. Näillä ovat omat erityispiirteensä. Kuten olemme huomanneet, näiden investointien tuottojen arviointi on useimmiten erittäin vaikeaa. Hyötyjä osataan kyllä eritellä, joka on hyvä. Hyötyjen kautta odotamme kuitenkin selviä tuottoja, muuten investoinnin järkevyys voidaan kyseenalaistaa. Kun tuottojen euromääräinen arviointi on epätarkkaa, tyydytään vaihtoehtojen vertaamisessa kovin usein lopulta pelkkien kustannusten vertailuun. Kustannuksista osataan tehdä skenaarioita aikajanalle erilaisista toteutus- ja hankintatavoista. Näin osataan laskea nk. halvin tai sopivan hintainen vaihtoehto. Mutta miksi emme laittaisi samoihin laskemiin myös skenaarioita tuotoista, mikä voisi tuoda pöytään havahduttavia havaintoja.
Tein laskuharjoituksen tästä. Harjoitus ei ole täysin puhdasta fiktiota, vaan perustuu joitain päiviä sitten käymiini keskusteluihin tosielämän keissistä.
Lähtötilanne on, että yritys on tekemässä, mahdollisesti, hankintapäätöstä uutta analyyttistä tietoa tuottavasta ratkaisusta, joka antaa uudenlaista näkemystä asiakkuuksista, myynnistä ja tuotevalikoimasta. Investointi tukee selkeästi strategiaa. Yrityksen järjestelmiin kertyvät ja nyt niistä saatavat tiedot eivät anna yhtä hyvää kuvaa tilanteesta eivätkä yhtä nopeasti kuin uudella hankinnalla on saavutettavissa. – Ratkaisuksi on löytynyt tähän nimenomaiseen tarpeeseen kehitetty valmis palvelutuote, nk. pilvipalvelu. Tämä palvelu olisi tilattavissa tilausjaksoperiaatteella kuukausihinnoiteltuna. Kuitenkin, kuultuaan tämän palvelun yhteenlasketut kuukausikustannukset kolmelle vuodelle, joka on jo yritykselle merkittävä summa, herää ajatus tehdä tällä summalla itse räätälöimällä vastaavaa kehitystyötä. Ajatus on hyvin inhimillinen, ja samalla fiilispohjainen.
Laskuharjoitteessani tein seuraavia oletuksia ja asetuksia.
Liikevaihto nyt 60 miljoonaa euroa per vuosi. Liiketoiminnan tulos nyt 5 %. Lisätuoton arvioin hyvin varovasti. Hankinnan hyöty tulee tuottamaan oppimisvaiheen jälkeen +1 % liikevaihtoon, ja tulostason parannus on +0,5 % (lopputulos siis 5,5 %). Verokanta on 20 %. Investointien tuotto-odotuksena, korkokantana käytän 14 %. Oletuksena kriittinen tilinpäätös, verohyödyt mahdollisista poistoista ja lisätuotosta aiheutuvat veron lisäykset laskelmassa realisoidaan heti.
Molemmissa skenaarioissa käytän täsmälleen samaa hyöty/tuotto-odotusta, ja molemmissa käytetään kolmen vuoden jaksolla täsmälleen sama euromäärä. Vahva olettama, myönnän.
Skenaario 1 on edellä mainittu kuukausihintainen palvelutuote. Tässä vaihtoehdossa ei tule poistettavaa, kaikki maksut lasketaan kuluiksi välittömästi. Palvelun kuukausiveloitus on tässä 7000. Sijoitan kustannukset ja tuotot aikajanalle seuraavasti. Aluksi (kk 0) tehdään ja maksetaan tietointegraatio 5000. Ensimmäinen kuukausi on maksuton koekäyttö. Kuukausiveloitukset alkavat kk 2 ja jatkuvat kk 36 asti. Koulutuksia á 1000 on kk 1, 4 ja 12 kohdalla. Tuottojen kasvua ei arvioida tapahtuvan kk 4 asti. Sitten lisätuottoja saadaan kuukausittain puolet ylempänä arvioidusta, ja käytön laajennuttua hyödyt tulevat täysimääräisenä kk 17 alkaen.
Skenaariossa 2 maksetaan siis ulos täysin sama summa kolmen vuoden jaksolla kuin vaihtoehdossa 1. Tässä tehdään kehitystyötä ketterästi ja käyttöönotetaan 2-vaiheisena, ja hankitaan myös joitain ohjelmistolisenssejä ratkaisuun. Alkuinvestointi on (kk 0) 25000 ohjelmistoja + 5000 asennuskuluja. Ensimmäinen projektivaihe valmistuu kk 4, jolloin maksetaan 60000. Toinen projektivaihe valmistuu kk 12, jolloin maksetaan projektista 60000 ja ostetaan lisää lisenssejä 35000 + 5000 asennuskuluja. Käyttökustannukset ovat ensin 1000 per kk ja kk 13 alkaen 2000. Koulutukset á 1000 pidetään kk 4, 12 ja 20. Koska ratkaisu rakentuu vaiheistettuna, arvioidaan ensin saatavan 25% kokonaishyödystä, alkaen kk 7, hieman ensimmäisen projektin tuotosten käyttöönoton jälkeen. Hyödyistä/Tuottojen lisäyksestä puolet saadaan kk 14 alkaen toisen projektivaiheen käyttöönoton jälkeen. Kokonaishyötyä saadaan kk 23 alkaen käytön ja kokemuksen kasvaessa. Tämä hyötyskenaario on myös linjassa vaihtoehdon 1 kanssa. Projektit, lisenssit ja asennukset lasketaan investoinnin ja poistojen kautta (4 v tasapoistoin) kuitenkin niin, että kk 36 kohdalla laskennallisesti poistetaan kaikki kokonaisverohyödyn saamiseksi tähän samalle laskentajaksolle.
Molemmissa skenaarioissa käytetään rahaa kolmessa vuodessa yhteensä 253 tuhatta.
Skenaariossa 1 investoinnin nettonykyarvo (korkokanta 14 %) on 283 tuhatta.
Skenaariossa 2 nettonykyarvo on 153 tuhatta (myös vaiheistettu investointi tässä laskettu nykyarvoonsa).
Skenaariossa 1 sitoutuneelle/sijoitetulle pääomalle alkaa syntyä ylijäämää kk 9 alkaen.
Skenaariossa 2 ylijäämää syntyy kk 27 alkaen.
Skenaariossa 1 tuotto pääomalle ja ylijäämälle, nettonykyarvossa (korkokanta 14 %) on 324 tuhatta.
Skenaariossa 2 tuotto pääomalle ja ylijäämälle, nettonykyarvossa on 162 tuhatta.
Huomaamme vaihtoehdon 1 olevan näiden lukujen valossa merkittävästi vaihtoehtoa 2 tuottoisampi, ja mikä mielestäni vieläkin tärkeämpää, tuotot syntyvät huomattavasti aikaisemmin. Aika on rahaa, tämä tulee tässä todistetuksi.
Kokonaistaloudellisuus ei siis ole vain alempia kustannuksia ja laatua. Se on suuresti myös hyötyjen/tuottojen aikatauluun riippuvaista. Parhaimmillaan nopeus lisää tuottoja eksponentilla, kun panostuksia ketjutetaan, ja aikaisilla tuotoilla kyetään aikaistamaan seuraavia panoksia.
Kirjoittaja on tietoammattilainen, johtaja, ja Tiedolla Johtamisen puolestapuhuja ja toteuttaja – Konsultti käytettävissäsi, johtaja vuokrattavissasi
Published on: Oct 15, 2013 / Petri Hakanen