Edelleen sitä YHTÄ TOTUUTTA rakentamassa?
Intouduin tähän kirjoitukseeni eilen aamusella Twitterissä käydystä antoisasta keskustelusta. Keskustelumme kosketti tietoa, tunnetta, ajatusta, tiedon symmetriaa, luottamusta, päätöksentekoa. Tässä seuraavana on pari omaa näkemystäni, tietoa tunteella muokattuna.Syntyvätkö (hyvät) päätökset tiedolla vai tunteella? Onko olemassa oikeaa tietoa, joka tekee päätöksistä parempia? Kuinka vahvasti uskomme tiedon valtaan?
Suuret päätökset syntyvät vahvalla tunteella. – Tästä painotuoreena esimerkkinä olkoon vaikkapa tänään aamulla vahvistunut Brexit.
Tietojohtamisen ammattilaisten keskuudessa elää vahvoina monenlaisia myyttejä, tarinoita. – Oikea tieto oikeassa paikassa oikeaan aikaan – parempaa tietoa päätöksentekoa varten – huonosta datasta huonoja päätöksiä, hyvästä hyviä – tarvitaan tiedolle paikka, johon on kerätty ja yhdistetty puhdas data ja yksi totuus.
Nämä uskomukset, tarinat, vahvistuvat toiston myötä. Näitä on toistettu myyntipuheissa, seminaariesityksissä, palvelukuvauksissa, verkkosivuilla – ja näin yksi totuus kasvaa ihmisten mielessä uskoksi, opiksi ja muokkaa ihmisten ajatusta tiedosta ja sen merkityksestä päätöksenteossa.
Tarinoilla on historiansa. Tässä yhteydessä voidaan ajatella tietojohtamisen, business intelligencen ja tiedolla johtamisen kehityskaarta. Asialle on syntynyt markkina kauan sitten, kun tietoja on ollut hankalasti saatavissa, tietoja on kerätty mistä on saatu omiin tarpeisiin ja eri henkilöiden tiedoissa on ollut ristiriitaisuuksia. Kysymys on ensin ollut esimerkiksi taloustiedoista, myyntiluvuista jne., joita ei ole jokainen osannut omaan vastuualueeseensa oikein koota tai ei siten kuin talousjohto ja kirjanpito on määritellyt. On syntynyt kuningasajatus yhdestä totuudesta, joka oikein jaettuna kaikille poistaisi kaikki päätöksentekotilanteessa olevat ongelmat. Onko poistanut? Mielestäni ei. Miksi? Suuret päätökset kaipaavat monitulkinnallisuutta taustalle. Ihminen ei toimi yhden totuuden varassa. Se ei ole ihmisen luonne. Jo lähtökohta tiedonhallinnan kehittämisessä on näin muodostunut harhaanjohtavaksi tarinoiden johdatuksessa.
Olen joskus noin pari vuotta sitten pohtinut asiaa oheisella kuvalla. Tuolloin mietin, että päätöksenteon ja johtamisen suhdetta dataan ja tietoon voisi paremmin ymmärtää, kun jakaa päätöksenteon automatisoituihin tai automatisoitavissa oleviin päätöksiin ja toisaalta johtamiseen, jossa ihminen yhteisöineen on vaikuttavassa tehtävässä.
Automatisoituun päätöksentekoon mielestäni yhden totuuden ajatus sopii mukavasti. Rakennamme selkeät prosessit johdonmukaisin säännöin ja taustalle prosessia ja tulosta tukevan tietovarannon. Sääntöpohjaista toimintaa. Ohjelmistorobotiikkaa esimerkiksi.
Mutta ihminen ja johtamisen päätöksenteko ei toimi näin. Johtaminen ei ole prosessi. Johtamisen päätöksentekoa ei ole erityisen hyödyllistä edes lähteä mallintamaan prosessimenetelmin.
Maailma on monitulkintainen ja tieto on monitulkinnallinen. Onnistumme paremmin myös tiedonhallinnan ja tietojohtamisen tuen kehittämisessä, kun oivallamme tämän monitulkinnallisuuden. Jokaisessa tapauksessa tulkinnallisuuden poistaminen ei ole voittava strategia ja toimintamalli vaan päinvastoin monitulkinnallisuuden vahvistaminen on hedelmällisempää.
Monitulkinnallisuuden salliminen ja sen vahvistaminen rakentaa pohjaa ideointikyvylle ja jopa innovaatioille. Ihminen hermostuu ja sulkeutuu, kun häntä kielletään tulkitsemasta.
Ihminen tulkitsee saamaansa tietoa jatkuvasti. Adaptoimme saamamme tiedon tunnetasollamme yhdistäen kaiken kokemaamme ja oppimaamme. Päätöksenteko tiedon perusteella on ainutlaatuinen ja ainutkertainen tapahtuma. Samaa tilannetta ei tule enää toistumaan. Seuraavat päätökset ketjuuntuvat ja tapahtuvat uudessa kontekstissa. Oliko päätös hyvä vai huono, oikea vai väärä, sen määrittelevät usein seuraavat tapahtumat, ei tuo yksi ainutkertainen tapahtuma. Arvostelu on jälkiviisautta.
Luottamus ohjaa tiedon tulkintaa vahvasti. Samassa tilanteessa samalla lähtötiedolla kahden eri ihmisen tai ryhmän päätös voi poiketa huomattavasti riippuen luottamuksesta, luottamuksesta tietoon, tiedon lähteeseen ja päätöksenteossa mukana oleviin tilanteessa vaikuttaviin muihin ihmisiin.
Luottamusta voimme rakentaa ja johtaa myös menetelmällisesti. Mielestäni näin tulisikin aina tehdä sen sijaan, että jätetään luottamuksen tai epäluottamuksen muodostuminen hyvien ihmisten oma-aloitteisuuden varaan. Luottamus on niin keskeinen elementti onnistumisessa, että siihen tulee panostaa. Oheinen kuva viittaa ihmisen luonneanalyyseihin ja itsensä ja toistemme tuntemiseen. Tämä on yksi näkökulma. Haluan kuvalla ilmaista tämän lisäksi vahvasti tiedon jakamisen, ymmärtämisen näkökulmaa. Ymmärtäminen luo oivalluksia. Ymmärtäminen rakentaa luottamusta.
Nyt siis lentävä lausahdus lähteekin uuteen pyrähdykseen muodossa – monitulkinnallinen virikkeellinen oivalluttava tieto oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Luethan myös http://www.hakanen.eu/blog/2016/06/strategiamorko-klassinen-ja-uusi-digitalisaatio-lean-design/.
Kirjoittaja on yrittäjä ja konsultti Petri Hakanen Oy:ssä ja toimii tietojohtamisen osaamisyhteisön TDWI Finlandin puheenjohtajana – tietoammattilainen, johtaja, ja Tiedolla Johtamisen puolestapuhuja ja toteuttaja – Konsultti käytettävissäsi, johtaja vuokrattavissasi.
Published on: June 24, 2016 / Petri Hakanen