Strategiamörkö. Klassinen ja Uusi. Digitalisaatio. Lean. Design.
Onko strategia mörkö? Löytyykö näitä mörköjä kaapistasi? – Strategia voi olla kuin vaate, jonka huolella käymme kokeilemassa, ostamme ja joka sitten hautautuu kaappiimme käyttöönoton osoittautuessa ikäväksi ja hankalaksi. Olimme innostuneita hetken strategiaa valitessamme, ideoidessamme kivassa porukassa, mutta sitten joku arvioi strategiamme rumaksi ja vartalollemme sopimattomaksi, ja näin me hiljaa jätämme strategiamme kaappiin.Rakennammeko huomaamattamme, mutta niin klassisesti, strategiasta instituution, rakenteen itsessään – johtamismallin ja organisaation strategian ympärille? Digijohtaja huutaa digistrategiaa. Jos yrityksessä on laadittu digitalisaatiolle oma strategia, pian tänne ilmestyy digijohtaja? Asiakaskokemuksen kehittäjät kaipaavat asiakaskokemukselle omaa strategiaa. Sen myötä saattaa avautua johtoryhmäpaikka? Strategia antaa oikeutuksen – asiakaskokemuksen johtajalle? Muotoilutiimi halajaa muotoilustrategiaa ja muotoilulle johtajaa – ja oikeutusta johtoryhmään? Johtaja tarvitsee johtamalleen osakokonaisuudelle oman strategian? Meillä on vuosisuunnitelma ja budjetointiprosessit talousjohtajallemme, henkilöstöstrategia henkilöstöjohtajallemme, markkinointi kaipaa sitä omaansa, myynti, osto jne.
Toki minulla on hienoinen pilke mielessäni, pienellä korostuksella ja huumorilla, kun edellä kuvattua maailmaa hahmottelin. Asioille on paikkansa ja ihmisille asioiden edessä. Mutta huomaatteko, mitä tapahtuu. Sirpaloimme ja kapseloimme strategiamme kuten muutkin hankkeemme ja muutoksen. Strategian, strategioiden, pitäisi olla kokoavia ja yhdistäviä, mutta menetelmämme, opetettu ja syvään omaksuttu ajattelutapamme ohjaavat toiseen suuntaan.
Minulla on tässä kirjoitukseni lomassa muutamin kuvin tyypillisiä klassisia strategiakehityksen normimalleja. Klikkaat nuo suuremmiksi uteliaisuuttasi. Kirjoituksen lopusta löytyy myös erittäin kattava SlideShare esitys.
Kutsun näitä klassisiksi ja normimalleiksi, koska nämä ovat useille teistä tuttuja entuudestaan, koulun, organisaationne ja kolleganne teille opettamia ja erityisesti, koska näillä malleilla kehittämistä tehdään jatkuvasti – pienin variaatioin.
Nämä mallit ovat jo itsessään arvokkaita. En moiti malleja. Mallit ovat työkalujani. Malleja voi käyttää toiminnan peilinä, tunnistaa oma toiminta ja sen poikkeamat “mallisuorituksesta”. Tällaisin mallein pääsee halutessaan nopeasti kiinni kehittämisen hahmoon ja tarkempaan vaiheistukseen. Mallien esittämät kehityspolut ja bulletit vaihtuvat haastatteluiksi, työryhmiksi ja seminaareiksi ja, a vot! Siinä meillä onkin polku kehittämiselle.
Klassiset kehitysmallit on välttämätöntä ymmärtää, jotta vähänkään pientä suuremman organisaation strateginen kasvu voidaan rakentaa käytäntöön. Klassisten, normimallien, takaa löytyvät ihmiset omine vahvoine osaamisineen. Jos emme ymmärrä klassisia malleja, emme helposti ymmärrä ihmisten käyttäytymistäkään.
Klassisista malleista, normimalleista, löydämme myös eväät uudenlaiseen kehittämiseen.
Nykyvirtausten mukaisesti kehittämisen, strategioidenkin, tulisi mieluiten olla ketteriä, joustavia ja kokeilevia. Mutta ovatko strategiat ketteriä?
Kirjoitin edellisessä postauksessani muutoksen anatomiasta, muutoksen ja hankkeen suhteista ja mallista, jolla muutos, kulttuurimuutoskin, voidaan “leanisti” ja ketterästi toteuttaa.
Tuo malli koskettaa myös strategioiden rakentamista ja toteuttamista käytäntöön. Miten? Teemme tavallamme opituin tavoin saman virhearvion strategiaprosesseissamme kuin muussakin kehittämisessämme. Rakennamme polun kuin hankkeen tai projektin. Sillä on alku ja sillä on loppu. Lopun jälkeen tapahtuu muutos käytännössä. Tapahtuuko? “Prosessimme” loppui jo. Kuka jaksaa enää keskittyä muutoksen läpivientiin? Strategiamme on ripustettu kaappiin?
Ketteryytemme keskittyy alun ja lopun välissä tapahtuvaan kehittämiseen. Lopun jälkeen toivomme muutoksen tapahtuvan. Emme ole toki asiaa ihan näin nähneet, vaan meillä on strategioiden kehitysmalleissakin se työvaihe, jota hanke- ja projektimalleissa kutsutaan tuotosten käyttöönottovaiheeksi käyttäjien koulutuksineen. Toimiiko? Eihän se ole toiminut?! Vai toimiko? Jokunen onnistuminenkin löytyy. Riippuu tässäkin paljon, mistä onnistumista mitataan. Tuotokset saatiin valmiiksi ja kaikilla oli kivaa tehdessä. Homma meni siis hyvin. Tuotos on kaapissa käyttöä odottamassa.
Pyrimmekö pistemäisiin hankekohtaisiin tuotoksiin ja niiden käyttöönottoon? Odotammeko työtapojen ja ideoiden laajempaa ymmärrystä ja laajempaa vaikuttavuutta?
Haluan yhdistää klassisen ja uuden. Mielestäni tällainen yhdistelmä nopeuttaa kaivattua toimintatapojen, kulttuurin, muutosta haluttuun suuntaan. Esittelen tässä toisessa kirjoituksessani, siinäkin loppua kohti lämmeten, toimintatavan, metodin, konseptin, mallin – miten ikinä haluammekin sitä kutsua – tekemisen tavan, jolla pyrin ratkaisemaan tämän paradoksin. Ei enempää eikä vähempää. Kopioin vahvasti soveltaen mallissa mm. Lean Start-Up ajatusta – ei niin, että kaikesta toiminnasta pyrittäisi lähtökohtaisesti tekemään tällaista – vaan ymmärrystä, luottamusta, innovaatiokyvykkyyttä, vaikuttavuutta ja myös strategista osaamista kasvattavana toimintamallina.
Kaikkein keskeisintä mallissa on tarkastella vaikuttavuutta ja vaikuttavuuden johtamista hyvin uudella tavalla. Vaikuttavuuden uudenlainen tarkastelu tuo sen, mitä odotimme lopun jälkeen tapahtuvan, mukaan jo ideointi ja kehittämisvaiheisiin.
Ja on hyvä muistaa …
Muutos tulee moderoida. Muutos tulee johtaa.
… Lukekaahan. Kertokaa sitten minullekin, onko tuossa mitään järkeä tai pitäisikö minun ripustaa itseni kaappiin parempaa käyttöä odottamaan. – … tai voisiko jopa olla asiaa yhdessä lähteä strategian ja toiminnan muotoilun kautta maksimoimaan vaikuttavuutta.
Mitä itse arvelet tästä? Vaihdetaanhan ajatuksia.
Luethan myös http://www.hakanen.eu/blog/2016/05/lapimurto-muutos-digitalisaatio-lean-design/.
Kirjoittaja on yrittäjä ja konsultti Petri Hakanen Oy:ssä ja toimii tietojohtamisen osaamisyhteisön TDWI Finlandin puheenjohtajana – tietoammattilainen, johtaja, ja tiedolla johtamisen, ymmärryksen ja vaikuttavuuden johtamisen puolestapuhuja ja toteuttaja – Konsultti käytettävissäsi, johtaja vuokrattavissasi.
Published on: June 14, 2016 / Petri Hakanen